1. marraskuuta 2016

Ulos mukavuusalueelta

Heippa!

Ikimuistoisten kokemusten hankkiminen vaatii toisinaan omalta mukavuusalueelta poistumista
ja yleensä se myös kannattaa.

Kerron teille nyt vähän ajatuksia mun ensimmäisestä patikkareissusta, mistä ei oo kovin paljoa aikaa.
Se oli mulle vaan todella merkittävä kokemus, enkä ois koskaan uskonut tekeväni sitä ja vielä pitäväni siitä - eikä varmasti kukaan mun läheisenikään.
En edes muista mistä kaikki alkoi, miten Joni sai mut tästä kaikesta innostumaan.
Ne oli todella, todella kaukana mun mukavuusalueen ulkopuolella.
Kuitenkin päätettiin, että lähdetään yhdeksi yöksi Nuuksioon 18. kesäkuuta, kun mulla alkaisi kesäloma.
Muistan kun päivä koitti, enkä uskonut asiaa jotenkin todeksi. Katsoin työpaikan ikkunasta ulos, koko päivän oli satanut vettä.
Ajattelin, että no ei me kyllä varmasti lähdetä tälläisellä ilmalla mihinkään.
Kun pääsin kotiin, oli Joni pakannut teltan ja kaikki tarvittavat varusteet. Me todella lähdettiin.
Olin lähes kauhusta kankea - se todellakin tapahtuu.
Päästiin Nuuksioon ja edelleen satoi vettä.
Mulla oli (ja on edelleen) keltaiset sadehousut sekä keltainen sadetakki. Ainakin erotun.
Oli juhannus, keskikesän juhla, ja me taivallettiin vesisateessa. Ajattelin että oon tullut hulluksi. Ehkä mä tulinkin?

Ei tarvitse kauaksi kotoa lähteä, että löytyy aivan upeita maisemia. Se Suomessa on upeaa, että luonto on kaikkialla.

Näissä maisemissa siis yövyimme.

 Pieni telttadarra oli aamulla, mutta nukuin paremmin kuin koskaan.

Kuitenkin, vesisateesta, hieman puutteellisesta varustuksesta ja läpimäristä sukista huolimatta mun sydän jäi syvälle sinne metsään. Mä rakastuin kaikkeen siihen.
Sanon siis kaikille jotka ees ihan hitusen miettii että pitäisköhän, niin kyllä, kokeile! Se on sen arvoista.
Pieni hengähdystauko työstressistä, puhelimista, somesta tai tietokoneista tekee aina hyvää.
Ei tarvitse hetkeen miettiä, kuinka moni on sun kuvasta tykännyt tai muistitko maksaa kaikki laskut.
Voit vaan antaa jalkojen viedä, keskittyä siihen hetkeen ja hengittää.












Sisällön tarjoaa Blogger.